Rautalammin vuonna 1844 valmistunut kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Alexander Engel. Rautalammin kirkko on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Ulkoapäin se muistuttaa perinteistä lyhytvartista ristikirkkoa, mutta sisätilat on toteutettu avaran pitkäkirkon periaatteella. Rakennushistorian tutkijat ovatkin etsineet Engelin hakeneen innoitusta niinkin kaukaa kuin muinaisantiikin Halikarnassoksen mausoleumista taikka Iisakinkirkosta Venäjällä.
Kirkon kiistatta vanhin esine on ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja, joka on ajoitettu 1500-luvulle. Esine ei ole kirkkosalissa nähtävillä, vaan sen katsomisesta on etukäteen sovittava seurakunnan kanssa. Kirkon toinen merkittävä esine, 1700-luvulta periytyvä häpeäpenkki, on siirretty Rautalammin museon vitriiniin, jossa se on nähtävillä. Vanhimmat nykyisen kirkon kattokkruunuista ovat myös peräisin Rautalammin kolmannesta kirkosta, joka valmistui 1750-luvun lopussa.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on myös Rautalammin kirkon hautausmaa, jonka vanhimmat haudat ovat yli 400 vuoden takaa. Hautausmaata koristaa komea koivikko, mikä tekee siitä samanaikaisesti sekä puistomaisen että metsäisän. Tienvarsipetäjien vierellä kulkee laakeakivinen muuri, joka aiemmin on ollut sunnuntaikirkosta palaavan kansan istuskelu- ja kohtauspaikka.
Kirkon vieressä on paikkakunnan vanhimpiin rakennuksiin lukeutuva kellotapuli vuodelta 1768 sekä Rautalammin kahden edellisen kirkon muistomerkki, sankarihaudat ja Delaware -muistomerkki, joka on pystytetty on pystytetty kirkkopuistoon Rautalammin emäpitäjästä Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin sekä edelleen Pohjois-Amerikkaan Uuden Ruotsin rakentajiksi lähteneiden kunniaksi.
Lue lisää:
